Alaseminaarit

Tervetuloa systeemisen työotteen äärelle! Alaseminaarissa päästään kuulemaan systeemisestä työotteesta monitoimijaisesti ja eri näkökulmista. Lähestymme teemaa paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä käytännön että tutkimuksellisen tiedon näkökulmasta. Alaseminaarissa työskennellään reflektiivisellä rakenteella, ja siihen pääsee halutessaan osallistumaan. Tule: saat inspiraatiota toimia systeemisesti omassa työssäsi.

• Katariina Fagerström, psykoterapeutti, Helsingin kaupunki
• Tuija Hätönen, psykoterapeutti, Helsingin kaupunki
• Ilse Julkunen, professori, Helsingin yliopisto
• Ulla Lindqvist, psykoterapeutti, Helsingin kaupunki
• Mia Manninen, johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
• Jukka Pyhäjoki, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Jarmo Salonen, psykoterapeutti, Helsingin kaupunki
• Katja Sonck, johtava sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki

Alaseminaarissa pohditaan konkreettisesti vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia lasten, nuorten ja perheiden palveluissa: annetaan esimerkkejä mittareista ja tavoitteista sekä pohditaan arviointia ja sen hyötyjä eri näkökulmista.

Miksi vaikutuksia ja vaikuttavuutta on hyvä arvioida? Miten niistä syntyy yhteinen ja innostava tapa toimia? Miltä mittaaminen on tuntunut asiakastyötä tekevistä työntekijöistä: onko se antanut uutta sisältöä tai suuntaa töihin? Miltä hyvinvoinnin muutoksen seuranta on tuntunut asiakkaasta? Arviointi asiakastyössä saattaa herättää aluksi monenlaisia tunteita. Annamme esimerkkejä siitä, millä tasoilla vaikutus- ja vaikuttavuustietoa hyödynnetään, ja miten siitä voivat hyötyä kaikki.

• Assi Ailoranta, palvelupäällikkö, Profiam Oy
• Liisa Itäkunnas-Arponen, lapsiperhetyön asiantuntija, Nuorten Ystävät ry
• Heidi Jussila, asiantuntijalääkäri, Profiam Oy
• Pia Kaarlela, perhekumppani, SOS-lapsikyläsäätiö sr
• Nina Kanervo, perhekumppani, SOS-lapsikyläsäätiö sr
• Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry
• Jani Méling, kehittämispäällikkö, Valtion koulukodit
• Vesa Sarmia, kumppanuusjohtaja, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
• Teemu Vartiamäki, toiminnanjohtaja, Suomen Icehearts ry
• Kokemusasiantuntijavanhemmat, SOS-Lapsikyläsäätiö sr

Alaseminaarissa nostetaan esiin näyttöön perustuvuutta, vaikuttavuutta ja soveltuvuutta.

Tutkimusnäyttöön perustuvaa MDFT-interventiota (Multidimensional Family Therapy) on implementoitu Suomessa lastensuojelun avohuoltoon vuodesta 2011 alkaen. Menetelmä on suunnattu käytös- ja päihdehäiriöillä sekä vakavilla rikoksilla oireilevien nuorten ja heidän perheidensä auttamiseen. Alaseminaarissa kuullaan kokemuksia MDFT:n vaikuttavuudesta ja soveltumisesta lastensuojelun erilaisissa palveluissa hyvinvointialueilla.

Perhekuntoutuskeskus Lausteen Uudenkaupungin sijaishuollon yksiköt ovat kehittäneet DKT-menetelmään perustuvan hoito-ohjelman lastensuojelun sijaishuoltoon. Hoito-ohjelma koostuu viidestä osa-alueesta: osasto hoidon kontekstina, taitoryhmä, yksilötapaaminen, puhelinkonsultaatio, työntekijöiden konsultaatiotiimi. Hoito-ohjelman vetäjät ovat osallistuneet DKT-intensiivikoulutukseen.

• Elina Jaakola, ohjaaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
• Roosa-Maria Routi, ohjaaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
• Jenna Sundholm, Suomen MDFT Ambassador/ MDFT-terapeutti, SJI/ Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
• Mervi Taipalus, ohjaaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
• MDFT-terapeutti
• Sosiaalityöntekijä

Tule pohtimaan, miten hyvinvointialueilla voidaan edistää vaikuttavuutta lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Kuulet myös, miten Vaikuttavuuskeskus tukee hyvinvointialueita tässä työssä. Alaseminaari toimii työpajana, jossa alustukset johdattavat aiheeseen ja teemaa työstetään alustusten jälkeen yhdessä konkreettisten esimerkkien avulla.

• Kaisa Bragge, projektipäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue/ Vaikuttavuuskeskus
• Elina Eeva, palvelualuejohtaja, sosiaalityö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
• Satu Mäki-Fossi, palvelualuejohtaja, perheiden palvelut, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Katariina Similä, projektisuunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue/ Vaikuttavuuskeskus

Asiakasosallisuuden vahvistaminen sitouttaa perheet palveluihin erityis- ja peruspalveluissa. Järjestöjen ja julkisen sektorin saumaton yhteistoiminta luo vaikuttavuutta asiakastyöhön ja palvelujärjestelmään. Kokemuskohtaamo- ja Mukana muutoksissa -hankkeet ovat tuoneet uudella tavalla yhteiskehittämiseen asiakkaat, ammattilaiset ja päättäjät. Yhteiskehittäminen luo muutoksen!

• Rebekka Harju, kulttuurituottaja, Vantaan kaupunki
• Piia Hiltunen, projektisuunnittelija, Kokemuskohtaamo-hanke, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
• Anu Hämäläinen, aluekoordinaattori, Mukana muutoksissa -hanke, TATU ry
• Kirsti Kostamo-Kleemola, hankekoordinaattori, Mukana muutoksissa -hanke, Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sr
• Jonna Salonen, projektisuunnittelija, Kokemuskohtaamo-hanke, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry

Tiesitkö, että koko perhettä voidaan kuntouttaa niin ympärivuorokautisessa perhekuntoutuksessa kuin perhehoidossa Perhe perheessä -palveluna?  Tule kuulemaan ja visioimaan millä tavoin koko perheen kuntouttaminen on mahdollista. Mikä on lasten näkökulmasta tärkeää? Millaista ohjausta tai tukea vanhempi tarvitsee? Miten perhehoitaja voi toimia muutoksen tukijana?

Alaseminaarissa päästään käymään vuoropuhelua yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten vaikuttavan perhekuntoutuksen onnistuneista käytännöistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

• Henna-Riina Helmilaakso, kokemusasiantuntijavanhempi, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
• Ville Kantola, aluepäällikkö, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
• Jaana Kivinen, kehittämispäällikkö, SOS-lapsikyläsäätiö sr
• Sari Lintula, perhehoitaja, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue purkaa lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyöhaasteita. Kuinka nuorisopsykiatria ja lastensuojelu ratkovat ikiaikaisia yhteistyön ongelmia tuloksellisesti?

Satakunnan hyvinvointialueella on kiinnitetty huomiota isyystyöhön ja järjestetty isäryhmiä. Ryhmän myötä isät ovat kokeneet tulleensa tunnustetuiksi isinä ja tasavertaisina vanhempina. Onko palvelujärjestelmä muuttunut riittävästi isän roolin muutoksen mukana?

• Antti Koivukangas, psykiatri, Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Riikka Nieminen, yksikönjohtaja, Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Oy, Humana
• Fanny Nortamo, kokemustaustainen asiantuntija, PerheYhdessä-hanke, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Marjo Ojala, sairaanhoitaja, Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Anssi Salmi, sosiaaliohjaaja, Satakunnan hyvinvointialue
• Susanna Sumuvuori, sosiaalityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Hiski Valtonen, sosiaaliohjaaja, Satakunnan hyvinvointialue
• Tuuli Varhelahti, sosiaalityöntekijä, Satakunnan hyvinvointialue

Rulla on värikäs ja virikkeellinen lastenkulttuurikeskus Tampereen ydinkeskustassa. Rullassa lapset voivat tehdä taidetta, esitellä töitään sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin ja työpajoihin. Lastenkulttuurikeskus toimii sekä taidekasvattajana että perheiden yhteisenä olohuoneena, jonne on helppo tulla. Näyttelyt, perhekerhot, monikulttuuriset kulttuurituokiot ja taidepajat tapahtuvat talon sisällä. Lisäksi Rulla vie kulttuuria ja harrastelähetteitä neuvoloihin.

Alaseminaarissa kuullaan keinoista, joilla puuttua väkivaltaan. Alaseminaarissa kerrotaan lapsille ja vanhemmille suunnatusta Lapsen kaltoinkohtelun katkaisemisen (LKK) -ohjelmasta, lapsirikostutkinnassa lasten kuulemisessa käytetyn NICHD-haastattelurungon soveltamisesta lastensuojelussa sekä nuorille oppimistarkoitukseen kehitetystä väkivaltaista radikalisoitumista havainnollistavasta RadEscape -pakopelistä.

• Matti Mikkonen, hankesuunnittelija, Pelastakaa Lapset
• Mira Pohjanrinne, hankesuunnittelija, Pelastakaa Lapset
• Niina Remsu, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
• Miia Ståhlberg, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteiskunnan säästöpaineet kohdistuvat myös lapsiin ja nuoriin, vaikka tiedetään, että syrjäytymisen hintalappu on korkea. Ennakoivan tuen avulla voidaan kuitenkin säästää kustannuksissa. Alaseminaarissa perehdytään lapsen elämään vaikuttaviin riski- ja suojaaviin tekijöihin ja siihen, miksi niitä on tärkeä huomioida nykyistä ennakoidummin. Kuulijoita herätellään myös kustannus- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen ja siihen, mihin datan perusteella tulisi panostaa yhteiskunnan näkökulmasta jo aiemmin. Alaseminaarissa annetaan myös esimerkkejä ehkäisevän tuen kustannusvaikuttavuudesta. Alustusten jälkeen seuraa fasilitoitu keskustelu ehkäisevän tuen merkityksestä ja kustannusvaikuttavuudesta puhujien sekä hyvinvointialueen ja järjestön edustajien kesken. Järjestäjät Lapset SIB- hanke ja Perheet Keskiöön -toiminta / Lastensuojelun Keskusliitto.

• Petri Hilli, toimitusjohtaja, QSA Quantitative Solvency Analysts Oy
• Jani Kempas, johtaja, vaikuttavuussijoitukset, S-Pankki Oyj
• Titta Pelttari, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelulinjajohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue
• Tiina Ristikari, tutkimusprofessori, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö
• Vesa Sarmia, kumppanuusjohtaja, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Julkista keskustelua tarvitaan – mutta kuka päättää mistä puhutaan? Paneelikeskustelussa ravistellaan lastensuojelussa vallitsevaa keskustelukulttuuria. Mitä esteitä työntekijät näkevät sille, että puhuisivat julkisesti työstään? Onko “vaientamisen kulttuuri” olemassa? Tukeeko organisaation rakenteet sekä johto ammattilaisten julkista viestintää, ja miksi on tärkeää, että työntekijöillä on vapaus puhua? Miksi myös lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden pitää saada puhua?​

Keskustelussa suunnataan kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa keskustelua lastensuojelusta. Suurin kysymys kuitenkin kuuluu: Miten muutos mahdollistetaan? ​

• Amina, kokemusasiantuntija, Osallisuuden aika ry
• Katja Heiskanen, kokemusasiantuntija, vanhempien ja huoltajien näkökulma, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
• Anna Junes, erityissosiaaliohjaaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
• Konstantin Laakkonen, varatuomari ja OTM, työsuhdeasioiden päällikkö, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
• Jaana Leppäkorpi, lastensuojelun avohuollon tehtäväaluepäällikkö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
• Sonja Saarikoski, toimittaja ja tietokirjailija

Alaseminaarissa pureudutaan lastensuojelun innovaatioihin ja kehittämistyön arviointiin. Alustuksissa keskitytään Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa – mitä niiden erityispiirteet ovat? -katsaukseen ja hankekehittämisen arviointiin. Työpajassa tarkastellaan keinoja, joilla kehittämistyön ja innovaatioiden tuloksia ja vaikutuksia voidaan arvioida ja hyödyntää arjen työssä hankkeiden alusta lähtien.

• Helena Inkinen, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry
• Tuula Jäppinen, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Mirja Määttä, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

FIT-mittarit ovat väline, jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata asiakkaan kokemusta omasta hyvinvoinnistaan ja työskentelyn toimivuudesta. Mittarit tuottavat myös ryhmätasoista tietoa työskentelyn vaikutuksista. Alaseminaarissa esitellään palautetietoisen työskentelyn ja mittareiden taustalla olevaa tutkimus- ja teoriatietoa sekä kuvataan mittareiden käyttöönottoa.

• Maria Isoaho, projektiasiantuntija, Helsingin kaupunki
• Mikko Oranen, kehitysjohtaja, Hoivatie Oy
• Riitta Rämö, palvelupäällikkö, Hoivatie Oy
• Oliwia Sarmaste, FIT-kouluttaja, Helsingin kaupunki
• Mirva Vanhala, tiimivastaava, Hoivatie Oy
• Charlotte Wieliczko, projektisuunnittelija, FIT-kouluttaja, Helsingin kaupunki
• Laura Yliruka, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Alaseminaarissa esitellään koulukiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisyä koulu- ja vapaa-ajan toimintaympäristöissä Taidenuorisotyö®-mallin keinoin. Taidenuorisotyössä tutustutaan hip hop -kulttuuriin ja sen elementteihin pohjautuvaan toimintaan sekä sen mahdollisuuksiin vaikuttaa nuorten osallisuuden tunteeseen ja yhteisöllisyyteen.

Tampereen Rap-Akatemian vaikuttavan toiminnan elementeillä voidaan vastata nuoruusiän keskeisiin kehitystehtäviin, vahvistaa nuorten sosiaalista pääomaa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymiselle altistavia tekijöitä.

• Pyry Jaala, KM, muusikko, Tampereen Rap-Akatemia, Rap-musiikkilinjan johtaja
• Arja Tiili, Break the Fight® Breikkaa koulukiusaamista vastaan -toiminnan kehittäjä, tanssitaiteilija ja toimitusjohtaja
• Niko Torvinen, sosiaalialan erityisasiantuntija, Tampereen Rap-Akatemian johtaja

Alaseminaarissa etsitään ratkaisuja maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvoinnin tukemiseen sekä luottamuksen syntymiseen perheiden ja palvelujen välillä. Miten motivoida vanhempia yhteistyöhön? Miten osallistaa nuoria? Miten tukea vanhemmuutta? Miten saada perheille apua ajoissa, ennen kuin ongelmat ja pahoinvointi kasaantuvat? Järjestöt esittelevät hankkeidensa kehittämistyötä, ja pakolaistaustaiset nuoret kommentoivat ja keskustelevat.

• Nouran Al-Emara, asiantuntija, Sawian-hanke, Suomen Pakolaisapu ry
• Nadia El-Radhi, suunnittelija, Usra ja Kanava -hankkeet, Pelastakaa Lapset ry
• Minna Kuivalainen, suunnittelija, Usra ja Kanava -hankkeet, Pelastakaa Lapset ry
• Kokemusasiantuntijanuoret, Kuule minua -hanke, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry

Vierailu Diakonissalaitoksen Vamos Tampereen toimintaan osoitteessa Kauppakatu 6. Vamos-toiminnan ytimessä on nuorille suunnattu yksilö- ja ryhmämuotoinen tuki. Vamos Tampereella on keskitytty mielenterveyspalveluihin jonottavien nuorten tukemiseen yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Toiminnassa on mukana myös lastensuojelun ja jälkihuollon piirissä olevia nuoria. Vierailun yhteydessä esitellään toiminnassa kehitettyä jonottavien nuorten valmennuskonseptia ja konkreettisia yhteistyön muotoja Pirkanmaan hyvinvointialueen psykiatristen palveluiden kanssa. Vierailulla on mahdollisuus käydä keskustelua toiminnassa mukana olevien nuorten ja työmuotoa kehittäneiden asiantuntijoiden kanssa.