Ohjelma

Klo 8.30–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Klo 9.30–11.00 Ohjelmaosio 1

Päivien avaus

• Hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen, Lastensuojelun Keskusliitto

Lastensuojelu muutoksessa – mistä tulemme ja mihin olemme menossa?

Näkemykset siitä, mistä lastensuojelu tulee, missä se nyt on ja mihin se on menossa, vaihtelevat katsojasta riippuen. Näkemykset voivat pohjautua lainsäädäntöön, työkäytäntöihin, yhteiskuntapoliittisiin kannanottoihin, selvityksiin tai omiin kokemuksiin lastensuojelusta. Varsin jaettua on näkemys siitä, että lastensuojelu on tällä hetkellä poikkeuksellisen isossa muutoksessa. Puheenvuorossa pohditaan muutostrendejä lastensuojelun ydintehtävän kannalta.

• Sosiaalityön professori emerita Tarja Pösö, Tampereen yliopisto

Kommenttipuheenvuoro

• Neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala, Lapset ja nuoret -yksikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

lasten ja nuorten terveiset

Klo 11.00–12.30 Lounas, tutustuminen näyttelyalueeseen, Kokemusklubi

Klo 12.30–14.00 Ohjelmaosio 2

1. Tulevaisuuden ehjät nuoret – Rakastava lastensuojelu

Yhteiskunnan turvaverkkoja puretaan ja lasten oireiluun haetaan kajoavampia keinoja. Muutos pakottaa lastensuojelun pysähtymään ydintehtävänsä äärelle.  Jos kontrollia lisätään, rakkauttakin tulee lisätä. Lasten haavoittavat kokemukset vaikuttavat heihin perustavanlaatuisesti. Rakastava lastensuojelu taas kantaa lasta, perhettä ja ammattilaisia. Mutta kuuluuko rakkaus lastensuojeluun? Ajattelemaan ja tuntemaan kutsuvan puheenvuoron äänet kuuluvat kokemusasiantuntija Helmi Heikkilälle sekä rakkaudellisen lastensuojelun muutoksia todistaneille pioneereille, Miina Savolaiselle ja Maija Haapalalle.

• Lastensuojelun kokemusasiantuntija Helmi Heikkilä, Osallisuuden aika ry
• Sosiaalityöntekijä, väitöskirjatutkija, TikTokSossu Maija Haapala
• Voimauttavan valokuvan menetelmän ja Maailman ihanin tyttö -projektin tekijä Miina Savolainen

Klo 14.00–15.00 Iltapäiväkahvit, tutustuminen näyttelyalueeseen, Kokemusklubi

Klo 15.00–17.30 Ohjelmaosio 3

1. Lasten kehitykselliset tarpeet lastensuojelussa

Puheenvuorossa käsitellään lapsen aikaisempien kehitysvaiheiden merkitystä vuorovaikutussuhteissa toimimiselle sekä varhaisten haitallisten elämäntapahtumien yhteyksiä terveydelle, kehitykselle ja vuorovaikutusvalmiuksille. Lisäksi pohditaan näkökulmia vanhempien terveyden ja vanhempien kanssa työskentelyn merkityksestä lastensuojelussa sekä lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyömahdollisuuksista.

• Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, väestötutkimuksen professori Linnea Karlsson, Turun yliopisto

2. Vauvojen ja vaikeasti oireilevien nuorten keskitetty sosiaalityö – keskittäminen turvaamassa lapsen oikeuden suojeluun ja palveluihin

Tarkastelemme Helsingin keskitetyn sosiaalityön asiantuntijuuden muodostumista ja siihen vahvasti kiinnittyvää moniammatillista työskentelyä. Esittelemme työskentelyämme, jota tehdään vauvaerityisessä sosiaalityön Varpu-tiimissä. Avaamme vaikeasti rikoksilla, päihteillä ja käytöksellä oireilevien lasten kanssa työskentelyä Toivo-toimintamallin kautta.  Molempia yhdistää erikoistuminen, räätälöinti ja kiinnittyvä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa.

• Lastensuojelun sosiaalityön aluepäällikkö Saara Keränen, Helsingin kaupunki
• Toivo-sosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Veera Vettenranta, Helsingin kaupunki
• Toivo-sosiaalityön sosiaalityöntekijä Jenni Tarvainen, Helsingin kaupunki
• Varpun johtava sosiaalityöntekijä Maarit Koskinen, Helsingin kaupunki
• Varpun sosiaalityöntekijä Jaana Hovi, Helsingin kaupunki

3. Vaativa ero, lähisuhdeväkivalta ja lapsen oikeus apuun – kohti turvallista tulevaisuutta

Vaativat erotilanteet ja lähisuhdeväkivalta muodostavat merkittävän riskin lapsen turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja kehitykselle. Lapsi tarvitsee apua, kun vanhemmat eivät kykene yhteistyöhön tai eivät tunnista tilanteen vakavuutta. Sessiossa tarkastelemme ilmiötä kokemusvanhemman puheenvuoron ja asiantuntijapaneelin kautta. Syvennytään lapsen asemaan vaikeissa eroissa, väkivallan tunnistamiseen, moniammatilliseen työskentelyyn sekä palvelujärjestelmän rooleihin.

• Sosiaalineuvos Marjo Malja, sosiaali- ja terveysministeriö
• Projektipäällikkö Anne Maijala, Pääkaupungin turvakoti ry
• Vaativan erotyön asiantuntija Ulla Mikkola, Ensi- ja turvakotien liitto ry
• Kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto ry
• Ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Annukka Paasivirta, Lastensuojelun Keskusliitto
• Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutetun toimisto
• Kokemustoimija Jenni

Klo 8.30–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Klo 11.00–12.30 Lounas, tutustuminen näyttelyalueeseen, Kokemusklubi

Klo 12.30–14.00 Ohjelmaosio 2

1. Lapsi- ja nuorisolähtöisen sosiaalityön uudet tuulet

Julkaisemme tilaisuudessa teoksen Lapsi- ja nuorisolähtöinen sosiaalityö, joka kokoaa yhteen ajankohtaisia näkökulmia lapsi- ja nuorisolähtöisestä sosiaalityöstä. Se tarjoaa lähtökohtia lapsi- ja nuorisolähtöisen orientaation vahvistamiseen ja ammatilliseen reflektioon. Tilaisuudessa kirjan toimittajat ja kirjoittajat avaavat teoksen keskeisiä teemoja. Kommenttipuheenvuoron pitää lastensuojelun sosiaalityöntekijä Jonna Elo.

• Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Jonna Elo, Helsingin kaupunki, Toivo-tiimi
• Kokemusasiantuntijanuori, yksi kirjan kirjoittajista Meri Karunen
• Yliopistonlehtori, kirjan toimittaja, YTT Tuuli Lamponen, Tampereen yliopisto
• Principal Research Scientist, kirjan toimittaja, VTT Tiina Lehto-Lundén, Hämeen ammattikorkeakoulu (Hamk)
• Apulaisprofessori, kirjan toimittaja, YTT Anu-Riina Svenlin, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus

2. Miten yksi tapaaminen voi käynnistää merkittävän muutoksen nuoren elämässä?

Puheenvuorossa syvennytään käynti kerrallaan -työotteeseen sekä ratkaisukeskeisiin ja voimavaroja esiin nostaviin kysymyksiin, joilla voidaan tukea nuorta myös lastensuojelun kontekstissa – tilanteissa, joissa aika on rajallinen ja nuoren luottamus aikuisiin voi olla hauras. Näitä kysymyksiä ja menetelmiä työntekijä voi heti hyödyntää omassa työssään kohdatessaan nuoria.

• Projektisuunnittelija, Walk in terapia, Elina Plihtari, Lasten ja nuorten keskus ry

Klo 14.00–15.00 Iltapäiväkahvit, tutustuminen näyttelyalueeseen, Kokemusklubi

Klo 15.00–17.30 Ohjelmaosio 3

1. Radikaalien oivallusten jäljillä

Millaiset oivallukset muuttavat lastensuojelua? Millaisilla asioilla lastensuojelun arjessa on saatu muutosta aikaan? Nostamme esiin paremman arjen pienet asiat ja ihmiskeskeiset ratkaisut. Tule poimimaan itsellesi konkreettiset toisin tekemisen vinkit. Puheenvuorossa kootaan yhteen ympäri Suomen käynnissä olevan Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -kehittämistyön myötä syntyneet radikaalit oivallukset.

• Kokemustaustainen asiantuntija Marika Hassinen, sosionomi AMK, SOILA-koordinaatiohanke, Pesäpuu ry
• Lastensuojelun erityisasiantuntija Susanna Kalliola, Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa (SOILA) – koordinaatiohanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Projektisuunnittelija Pia Köpsi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

2. Lastensuojelu 2.0 – Turvaverkkoja ja radikaaleja innovaatioita lastensuojeluun

Tarvitaanko lastensuojelussa radikaali uudelleenkäynnistys? Onko kehittäminen vain näkyvien oireiden korjaamista vai uskallammeko muuttaa systeemiä? Miten eri toimijat pelaavat yhteen, jotta lapset, nuoret ja perheet saavat riittävän avun?

Osallistavassa dialogissa pohditaan monialaisesti arvojen ja ajattelumallien muutosta, kehittämisen reunaehtoja ja sitä, miltä palvelujärjestelmä näyttää asiakkaille ja työntekijöille ja miltä sen pitäisi näyttää. Keskustelussa on mukana Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -aluehankkeiden kehittäjiä ja kokemusasiantuntijoita.

Keskustelua juontaa kehittämispäällikkö Helena Inkinen, Pesäpuu ry.

• Sosiaalityöntekijä Elli Armila, NUPPE-hanke, Pirkanmaan hyvinvointialue
• Hanketyöntekijä, lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhempi Jaana Litokorpi, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
• Kokemusasiantuntija Nina Myllylä, SOILA-koordinaatiohanke, Pesäpuu ry
• Asiantuntija Fanny Nortamo, PerheYhdessä-hanke, SEAMK
• Erikoissuunnittelija Tiina Taskila, IntO – Integraatiota osallistaen -hanke, Socca – Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
• Sosiaalialan lehtori Matti Virtasalo, hanketoimija, Lapin ammattikorkeakoulu / Jäkälä-hanke

Klo 8.30–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Klo 11.00–12.30 Lounas, tutustuminen näyttelyalueeseen, Kokemusklubi

Klo 12.30–14.00 Ohjelmaosio 2

1. Yhdessä vahvempaa perhehoitoa – miksi ja miten?

Tervetuloa mukaan etsimään yhdessä ratkaisuja siihen, miten perhehoidosta rakennetaan yhä useammalle lapselle kestävä ja vaikuttava sijaishuollon ratkaisu.

Ohjelmakokonaisuuden tuoreeseen tutkimus- ja kartoitustietoon pohjaavat puheenvuorot sekä eri toimijoita yhteen tuovat keskustelut avaavat ammatillisia, tutkimuksellisia ja kokemuksellisia näkökulmia perhehoidon kehittämiseen.

• Johtava tutkija, dosentti (perhepsykologia) Kaisa Malinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kehittämispäällikkö ja väitöskirjatutkija Laura Holmi, Socca – Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/Helsingin yliopisto
• Lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö, sosiaalityöntekijä (YTM) Anu Lehtosaari, Perhehoitoliitto ry
• Toimitusjohtaja, sosiaalityöntekijä YTM, EMBA Tiia Perämaa, Avosylin Oy
  Kokemusasiantuntija Johanna Sairanen, Pelastakaa Lapset ry, palvelutoiminta

Klo 14.00–15.00 Iltapäiväkahvit, tutustuminen näyttelyalueeseen, Kokemusklubi

Klo 15.00–17.30 Ohjelmaosio 3

1. Traumatietoinen ja vakauttava työote – Miten lastensuojelun ammattilaiset voivat kohdata lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan turvallisuuden tunnetta, toivoa ja resilienssiä vahvistaen?

Traumatietoisesta ja vakauttavasta tulokulmasta käsin nähdään tärkeänä vahvistaa ihmisten turvallisuuden kokemusta, osallisuuden tunnetta sekä resilienssiä. Traumatisoitumisen aiheuttamat toimintamallit ja trauman jälkeensä jättämä yhteydettömyys kehon ja mielen välillä aiheuttavat sen, että keho kantaa traumakokemusten aiheuttamaa turvattomuutta ja säätelemättömyyttä ja siirtyy hoitamattomana sukupolvelta seuraavalle. Tietoisten turvaa, lohtua ja toivoa lisäävien toimintamallien ja korjaavien kokemusten tarjoaminen lastensuojelussa on meidän ammattilaisten keinoja vähentää traumatisaation siirtymistä ylisukupolvisesti ja lisätä säätelykeinoja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

• Kriisi- ja traumapainotteinen perhepsykoterapeutti, konsultti ja kouluttaja Satu Deraz, Merikatos Oy

2. Erityisen huolenpidon mahdollisuudet perustason yksikössä

Puheenvuorossa tarkastellaan niin tutkimustiedon kuin käytännön kautta pysyvyyden, vakauden, tavallisen arjen ja läheisten ihmissuhteiden merkitystä lapsen kuntoutumisessa.

Puheenvuorossa pohditaan, millaista erityistä huolenpitoa oireilunsa ja tilanteensa vuoksi tarvitseva lapsi kaipaa hyvään kehitykseen. Läheisissä ihmissuhteissa koetut traumat ja menetykset heijastuvat lapsen hyvinvointiin erilaisena tunne-elämän ja käytöksen oireina sekä kasvun- ja kehityksen haasteina. Lapsen kuntoutuminen tapahtuu suhteissa – mitä vaikeampaa oireilu on, sitä enemmän lapsi tarvitsee vakautta, turvaa ja pysyvyyttä ihmissuhteissaan. Sijaishuoltopaikan muutokset vaikuttavat lapseen ja lapsi oireilee usein uudessa sijaishuoltopaikassa alkuvaiheessa eniten.

• Sosionomi YAMK, Person Brain®- mallin kouluttaja Anni Leminen, Perhekoti Pallo Oy
• Psykiatrinen sairaanhoitaja Timo Seppä, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
• Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Saana Sievers

3. Luodaanko aitoja tunnejälkiä vai toteutetaanko Tiktok-sijaishuoltoa?

Mikä on sijaishuollossa muodostetun aidon, välittävän ja turvallisen tunnekokemuksen merkitys lapselle sijoituksen aikana? Minkälaista osaa sijoituksen aikana muodostunut tunnejälki näyttelee myöhemmin lapsen elämässä? Tule kuulemaan tutkittua tietoa sekä sijoitettujen lasten aikuisena kertomia kokemuksia tunnejäljen merkityksestä sijaishuollossa.

• Vastaava kasvattaja, toiminnanjohtaja Laura Parviainen, Tasalapa Oy
• Kasvatusjohtaja Jarmo Laitinen, Lastenkoti Jalava

4. Vaikuttavuuden elementit itsenäistymisen tukemisessa

Nuorten itsenäistymisen tuen asiantuntijan NAL Palveluiden puheenvuoro käsittelee, siirtymävaihetta sijaishuollosta jälkihuoltoon ja jälkihuollosta kohti itsenäistymistä. Työn vaikuttavuutta lisäävien elementtien lisäksi, esitys nostaa esille saavutettuja tuloksia sekä kokemuspuheenvuorojen kautta ainutlaatuisen näkökulman siihen, mikä asiakastyössä todella vaikuttaa.

• Palveluvastaava, sosionomi YAMK Vilma Kinnunen, NAL Palvelut Oy
• Palveluvastaava, sosionomi YAMK Linda Lahdenperä, NAL Palvelut Oy

Klo 11–12.30

Paluu alkulähteille akateemisen näkökulman kautta: Mitä lastensuojelu sai kokemusasiantuntijoista?

Klo 15.00–17.30

Vuosien varrella vakiintunutta: Toivo, ennakkoluulot, unelmat

• Nuorten kokemusasiantuntijoiden lavakeskustelu

Huom! Kokemusklubilla on myös oma näyttely. Lue lisää Kokemusklubista.

Klo 19.30->

Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14

Tänä vuonna Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® iltajuhla järjestetään upeampana kuin koskaan! Juhlapaikkana toimii Turun Kaupunginteatterin avarat tilat Turun jokirannan äärellä tiistaina 6.10. klo 19.30 alkaen.

Uudistunut iltajuhla tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitumiselle iloisen ohjelman merkeissä. Iltajuhlan yhteydessä jaetaan myös Lastensuojelun arjen sankari -palkinto. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Osallistuminen iltajuhlaan ei edellytä osallistumista päiväohjelmaan, vaan liput iltajuhlaan myydään erikseen. Osallistumislippu sisältää pääsyn iltajuhlaan, alkumaljan sekä salaattibuffetin. Voit ostaa myös lipun pelkästään iltajuhlaan valitsemalla lipunmyynnissä ylävalikosta iltajuhlan.

Osta lippu iltajuhlaan

Huom! Pidätämme oikeuden peruuttaa iltajuhlan, mikäli osallistujamäärä jää pieneksi. Mikäli juhla perutaan järjestäjän toimesta, palautamme rahat lipun jo ostaneille.

Klo 8.30–9.00 Ilmoittautuminen

Klo 9.00–11.30 Ohjelmaosio 4

1. Väkivaltaiset verkkoyhteisöt lasten houkuttelijoina raakaan väkivaltaan

• Kanta-Hämeen hyvinvointialue

2. Digitaalinen väkivalta ja siltä suojelu – mitä ammattilaisen tulee tietää

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen, naisia ja tyttöjä halventava vihapuhe ja seksuaaliväkivaltaa normalisoivat ilmiöt kuten nudify -sovellukset näkyvät jo pientenkin lasten arjessa aiheuttaen tuskaa ja kärsimystä. Vakavasta tilannekuvasta huolimatta toivoa on paljon. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja aikuisilla on keskeinen rooli tulevaisuuden toivon luojana ja ylläpitäjänä.

• Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja extremismin asiantuntija Rosa Haavisto, Pelastakaa Lapset ry
• Lastenkoti Ritvalan johtaja Tuire Mikkonen-Kalpio, Pelastakaa Lapset ry
• Seksuaaliväkivaltatyön asiantuntija, traumapsykoterapeutti Heidi Näppi, Pelastakaa Lapset ry
• Kokemusasiantuntijanuori

3. Poikien sukupuolittunut haavoittuvuus

Puheenvuorossa esitellään sosiaali- ja terveysministeriölle valmisteltua raporttia Pojat ja nuoret miehet vakavasti ottaen: Selvitys poikien ja nuorten miesten haavoittuvuuksista tasa-arvohaasteiden taustalla. Raportissa ja puheenvuorossa tarkastellaan, miksi yhteiskunnan tulisi laajasti tunnistaa pojat ja nuoret miehet haavoittuvana ryhmänä – ja miten sukupuolisensitiivinen kohtaaminen voi toteutua käytännössä.

• Sosiaalityön yliopistolehtori, sosiaalipolitiikan dosentti Harry Lunabba, Helsingin yliopisto

Klo 11.30–13.00 Lounastauko ja tutustuminen näyttelyalueeseen ja Kokemusklubiin

Klo 13.00-15.00 Ohjelmaosio 5

1. Child Protection at a Crossroads: International Perspectives on Pressures and Emerging Trends in European Youth Care Systems

Miten nuorten sijaishuolto on järjestetty eri Euroopan maissa? Millaisia kehityssuuntia järjestelmissä on nähtävissä? Kolmen maan esimerkin kautta tuomme esiin sekä yhteisiä haasteita että toisistaan poikkeavia lähestymistapoja nuorten sijaishuoltojärjestelmien kehittämisessä. Puheenvuorot videoina.

How is the youth care organised across different European countries? What development trends can be identified in these systems? Through examples from three countries, we highlight both shared challenges and differing approaches to the development of youth care systems. Speeches in video format.

2. Kommenttipuheenvuoro

3. Nuorten huominen: Kevään Kansallisten dialogien tuloksien julkaisu

Kansalliset dialogit on suomalainen demokratiainnovaatio, joka tuo kokemusperäisen tiedon yhteenvedon muodossa helposti kaikkien saataville. Keväällä Suomen aihe oli nuorten huominen? Mitä sieltä nousi? Miksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää? Kolmen asiantuntijan dialogi vahvistaa ymmärrystämme dialogien tärkeydestä yhteiskunnallisena voimavarana.

• Johtaja, demokratian ja dialogin asiantuntija Kai Alhanen, DialogiAkatemia
• Osallistavan tulevaisuustyön asiantuntija, projektipäällikkö Maiju Lehto, Diakonissalaitos

4. Päivien  loppupuheenvuoro

• Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, Lastensuojelun Keskusliitto

Klo 15 Iltapäiväkahvit ja kotimatkalle!

Klo 8.30–9.00 Ilmoittautuminen

Klo 9.00–11.30 Ohjelmaosio 4

Vaikuttavuusperusteinen toiminta ja hankinnat – Lasten suojelun tulevaisuuden toivo?

1. Ennakointi ja vaikuttavuusperusteisuus lasten suojelussa

Puheenvuorossa syvennytään Lapset ja nuoret SIB –ohjelman kautta siihen, mitä ennakointi ja vaikuttavuusperusteisuus tarkoittavat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Mukana on myös nuoren oma kokemuspuheenvuoro.

• Hankekoordinaattori Aino Akinyemi, Lapset ja nuoret SIB- ohjelma, Lastensuojelun Keskusliitto
• Hankekoordinaattori Laura Nila, Lapset ja nuoret SIB-ohjelma, Lastensuojelun Keskusliitto

2. Vaikuttavuusperusteiset hankinnat lastensuojelussa

Lastensuojelun vaikuttavuusperusteiset hankinnat voivat olla tulevaisuudessa ratkaisun avain sekä hyvinvointialueille että palveluntuottajille. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan uudenlaisen hankinnan potentiaalista sekä pohtimaan sen mahdollisia haasteita.

Keskustelua fasilitoi CoImpact, asiakkuuspäällikkö Riikka Westman ja kumppanuusjohtaja Vesa Sarmia Diakonissalaitokselta.

• Palvelujohtaja Krista Ryödi Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Johtaja Jussi Ketonen, Perhekuntoutuskeskus Lauste
• Laatujohtaja Marko Nikkanen, Familar Oy

3.   Palautteen merkitys lapsiperheiden tuen vahvistamisessa

Esittelemme, miten palautteen avulla voidaan uudistaa palveluja niin rakenteellisella kuin yksilötasollakin.​Esityksessä käsitellään palautteen reaaliaikaista käyttämistä osana palvelujen ja kehitysympäristöjen yhteistyön uudistamista sekä asiakastyössä palvelun muokkaamisen mekanismina. Palautejärjestelmä ammattilaisten vuorovaikutuksessa on osa yhteisövaikuttavuustyötä ja palautetietoinen työote on tapa vahvistaa asiakkaan subjektiivisen tiedon käyttämistä auttamistyössä.

• Erityisasiantuntija Mari Hirvonen, yhteisövaikuttavuus, Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö
• Erityisasiantuntija Maria Isoaho, yhteisövaikuttavuus, Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö
• Kehitysjohtaja Laura Yliruka, yhteisövaikuttavuus, Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö

Klo 11.30–13.00 Lounastauko ja tutustuminen näyttelyalueeseen ja Kokemusklubiin

Klo 15 Iltapäiväkahvit ja kotimatkalle!

Klo 8.30–9.00 Ilmoittautuminen

Klo 9.00–11.30 Ohjelmaosio 4

1. Luottamus on yhteistyön perusta – kokemusasiantuntijuuden ja rinnalla kulkevan työn rakenteet vaativassa sijaishuollossa

Esittelemme tutkimusperustaisen mentorointimallin, joka tukee nuoria irrottautumaan rikoskierteestä ja vahvistaa luottamusta, jatkuvuutta ja nivelvaiheiden turvallisuutta vaativassa sijaishuollossa. Malli jäsentää nuoren rinnalla kulkevien työntekijöiden ja sijaishuollon yhteistyötä. Avaamme esityksessä mallin kehittämisen opit, haasteet ja ratkaisut.

• Erityisasiantuntija Päivi Korhonen, Turvalliset kadut -kokonaisuus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Projektipäällikkö Ville Kämäräinen, Mun mentori -hanke, Valtion koulukodit
• Ohjaaja, Ripa-toiminta, Sofia Nylund, Aseman Lapset ry
• Rikos- ja konfliktityön asiantuntija Heikki Turkka, Aseman Lapset ry
• Projektityöntekijä Hilla Vuoristo, Mun mentori -hanke, Valtion koulukodit

2. Kun osa nuorista oireilee väkivallalla – mitä työ edellyttää?

Alaikäisten lasten väkivaltainen käyttäytyminen ja rikoksilla oireilu koskee vain osaa nuorista, mutta haastaa lastensuojelun palvelujärjestelmää. Yleisessä keskustelussa painottuvat usein kontrolliin ja rajoihin liittyvät ratkaisut. Kokonaisuudessa tarkastellaan väkivaltailmiön juurisyitä sekä turvallista hoivakulttuuria, jossa työntekijöiden osaaminen, tunnetaidot ja sinnikkyys luottamuksellisen suhteen rakentumiseksi ovat keskiössä.

• Sosiaalityöntekijä, VET-perheterapeutti ja lastenpsykoterapeutti Pekka Holm
• Tutkimusprofessori Taina Laajasalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Ohjaaja, kouluttaja, työnohjaaja Harri Niva, Perhekuntoutuskeskus Lauste
• Palvelujohtaja Jukka Sirtamo, Perhekuntoutuskeskus Lauste

3. Yhteyden, ilmapiirin ja itseilmaisun merkitys vaativassa sijaishuollossa

Miten yhteys nuoreen syntyy vaativassa sijaishuollossa, mikä merkitys ilmapiirillä on kuntoutumiselle ja mitä taide voi avata nuoren itseilmaisulle? Työpaja tuo yhteen dialogisen ohjauksen, tutkimustiedon ja sanataiteen näkökulmat vaativaan sijaishuoltoon. Kuntouttava työote rakentuu arjen kohtaamisissa, suhteissa ja ilmaisun mahdollisuuksissa. Työpajan järjestävät Hoivatie ja THL.

• Kehittäjäasiantuntija Amira Bushnaief, Hoivatie Oy
• Erikoistutkija Pia Eriksson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Sanataiteilija Timo Harju, Kulttuuriosuuskunta ILME

Klo 11.30–13.00 Lounastauko ja tutustuminen näyttelyalueeseen ja Kokemusklubiin

Klo 15 Iltapäiväkahvit ja kotimatkalle!

Klo 11.30–13.00

Kokemusasiantuntijuuden visio -keskustelu

Huom! Kokemusklubilla on myös oma näyttely. Lue lisää Kokemusklubista.