Alaseminaarit

Tarkastelemme monitieteisen tutkimustiedon valossa, miten lastensuojelun asiakkaiden mielenterveyden tukeminen on toteutunut sekä miten lastensuojelussa olevien lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevia palveluja tulisi kehittää. Esitykset perustuvat tutkimukseen, jossa on haastateltu lastensuojelun asiakkaina olleita nuoria sekä sosiaali-, terveys- ja sivistysalan ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten monialaisella työllä voidaan tukea asiakkaita niin, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus loistaa.

Puhujat:

• Merja Anis, sosiaalityön professori, Turun yliopisto
• Minna Alin, erikoissosiaalityöntekijä, projektitutkija, Turun yliopisto
• Anniina Kaittila, sosiaalityön yliopistonlehtori, erikoistutkija, Turun yliopisto
• Leena Leinonen, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
• Jaanet Salminen, yliopistonlehtori, erityisopettaja, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Sote-akatemia

Useat tutkimukset ovat osoittaneet lapsiperheköyhyyden olevan merkittävä riskitekijä kodin ulkopuoliselle sijoitukselle. Tuore tutkimus on myös osoittanut, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuuden kasvu Suomessa on pääasiassa kohdistunut kuntiin, joissa enemmän köyhyyttä.

Tässä alaseminaarissa pureudutaan ym. tutkimusten tuloksiin ja keskustellaan kokeiluhankkeen esittelyn kautta siitä, miten paikallisten yhteisöjen tietoisella yhteiseen tavoitteeseen sitoutuneella yhteistyöllä voidaan ehkäistä lapsiperheköyhyyden yhteyttä sijaishuollon kasvuun.

Tutustu etukäteen: https://play.acast.com/s/lapsuuden-rakentajat/yhteisollisyys

Puhujat:

• Tiina Ristikari, tutkimusprofessori, Itla
• Mika Niemelä, työelämäprofessori, Oulun yliopisto
• Eija Viitala, kehittäjätyöntekijä, Oulun kaupunki

Pohdimme lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa ja kannustavaa vuorovaikutusta. Tarkastelemme henkisen väkivallan ilmiötä sekä haasteita, joita ammattilainen kohtaa niiden tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa. Väkivaltaan puuttumisen tavalla ja auttamistyön suhdeperustaisuudella on merkitystä. Perehdymme alaseminaarissa ICDP-Kannustava vuorovaikutus -ohjelmaan, joka perustuu voimavaroihin, suhteisiin ja empatiaan. Tavoitteenamme on käydä yhteistä keskustelua siitä, kuinka suojelemme lapsia heidän kohtaamaltaan henkiseltä väkivallalta ja miten vahvistamme sensitiivistä ja kannustavaa vuorovaikutusta.

Puhujat:

• Eija Paavilainen, professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotienliitto
• Miia Ståhlberg, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Annukka Paasivirta, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Pamela Antila, kehityspsykologian asiantuntija, perhehoito, Pohjanmaan hyvinvointialue
• Jenni Silvennoinen, erityistyöntekijä, Turun ensi- ja turvakoti ry

Syvennymme seksuaalikasvatuksen, seksuaaliväkivallan ja sukupuolen moninaisuuden teemoihin sijaishuollon ympäristössä. Kuulemme Setan alustuksen sukupuolen moninaisuudesta ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta, Nuorten Exitin puheenvuoron seksuaaliväkivallan huomioimisesta sijaishuollossa sekä sijaishuollon asiakkaiden näkökulmia, joita kertovat kokemusasiantuntijat. Yleisön on mahdollista jakaa ajatuksiaan virtuaalisen kanavan kautta puheenvuorojen aikana sekä ottaa osaa yhteiseen loppukeskusteluun.

Puhujat:

• Teija Ryhtä, nuorisotyön osallisuuden asiantuntija, Seta ry
• Ulla Nissinen, asiantuntija, Nuorten Exit
• Kokemusasiantuntijanuoret

Mitä on toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon valvonta? Miten valvontaa toteutetaan perhehoidon eri vaiheissa? Lasten tulee saada tasavertaista kohtelua, mutta samaan aikaan jokaisen lapsen tulee saada loistaa perhehoidossa omana yksilöllisenä itsenään. Miten tämä varmistetaan?

Alaseminaari koostuu lyhyistä keskusteluun virittävistä alustuksista, ja sen pääpaino on yhteisessä työpajatyöskentelyssä. Tavoitteena on muotoilla ponsi kansallisen ohjauksen saamiseksi toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvontaan.

Puhujat:

• Susanna Jokela, sosiaalityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Tiina Rihti, asiantuntija, PRIDE-valmentaja
• Pia Gripenberg, valvonnan projektiasiantuntija, Helsingin kaupunki

Käsittelemme arvokasvatuksen merkitystä siinä, kun erilaiset kulttuurit ja elämänkatsomukset, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat nuorten arvo- ja ajattelumaailmaa.
Onko nuorilla lupa loistaa toteuttamalla arvojaan ja elämänkatsomustaan? Saako nuori toteuttaa arvojaan ja elämänkatsomustaan turvallisessa ympäristössä?

Keskustelussa käsitellään keinoja, joiden avulla voidaan auttaa nuorta löytämään, tunnistamaan, nimeämään sekä toteuttamaan omia arvojaan ja elämänkatsomustaan sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti.

Puhujat:

• Helena Helve, professori emerita, Nuorisotyö ja -tutkimus
• Suvi Ratinen, kirjailija
• Tapio Räty, esittelijäneuvos, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
• Joni Valkila, Toiminnanjohtaja, Uskontojen uhrien tuki UUT ry
• Anniina Heiskanen, ylläpitäjäasiantuntija, Auta lasta ry
• Vappu Taipalus, projektityöntekijä, Osallisuuden aika ry
• Maya Waitara, projektityöntekijä, Osallisuuden aika ry
• Krista Kokkonen, projektipäällikkö, Pesäpuu ry
• Elina Kekkonen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun keskusliitto

Tule pohtimaan toiminnalliseen työpajaan, mikä estää ja mikä puoltaa adoption käyttämistä yhtenä lastensuojelun työkaluna!

Turvallisissa ja pysyvissä olosuhteissa lapsella on optimaalinen tilanne kasvaa omanlaisekseen ja hänen potentiaalinsa pääsee loistamaan. Joidenkin lasten ainoa mahdollisuus pysyviin kasvuolosuhteisiin voi olla adoptioperheessä. Tutkittua tietoa adoption ja sijoituksen rajapinnasta kertoo Tarja Pösö Tampereen yliopistosta. Lisäksi työpajassa esitellään Adoptioperheet ry:n vuonna 2017 tekemää selvitystä sosiaalityöntekijöille, jossa kävi ilmi, että adoptio lastensuojelun arjessa on vieras asia ja osaaminen puutteellista. Adoptio nähtiin silti tarpeelliseksi lastensuojelun työkaluksi. Pelastakaa Lapset ry:llä on yli sadan vuoden kokemus lasten sijoittamisesta adoptioperheisiin.  Työpajassa keskustellaan siitä, millaisissa tilanteissa adoptio voisi olla lapsen edun mukaista. Kuulemme myös sijoitettuna olleen aikuisen videoidun kokemuspuheenvuoron.

Puhujat:

• Tarja Pösö, sosiaalityön professori, Tampereen yliopisto
• Maija Vihervirta, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
• Jenny Nyman Ahokas, toiminnanjohtaja, Adoptioperheet ry

90 min

Rikoksen uhriksi joutunut lapsi ja nuori tarvitsee ennen kaikkea tukea läheisiltään. Hänen tulisi rikosprosessin aikana voida jatkaa mahdollisimman normaalia arkea ja saada tarvittaessa keskusteluapua, mikä auttaa häntä toipumaan rikoskokemuksesta. Lapseen kohdistunut rikostapahtuma on usein kriisi myös huoltajalle, jonka on tärkeä saada tukea jaksamiseensa ja kykyynsä toimia omasta kriisistään huolimatta.

Miten Rikosuhripäivystys voi auttaa, mitä palveluita on tarjolla ja mitä erityisesti on tärkeä huomioida, kun rikoksen kohteena on alaikäinen?

Rikosuhripäivystyksen palvelut ovat maksuttomia ja saatavilla kattavasti kaikkialla Suomessa. Palvelu on tarkoitettu rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneelle, hänen läheiselleen sekä rikosasiassa todistavalle.

Yhteislähtö klo 12.30 kävellen Logomon pääsisäänkäynniltä. Arvioitu kävelymatka noin 1 km. Paluu kävellen kohti Logomoa lähtee klo 14.30.

Esittelemme ACElife-tutkimushankkeen osatutkimuksia. Hankkeessa tuotetaan pitkittäisiin rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimusta haitallisten lapsuudenkokemusten (ACE) piirteistä ja vaikutuksista yksilön myöhempään elämään sekä edistetään lastensuojelun avo- ja sijaishuollon toiminnan vaikuttavuutta arvioimalla nykyisiä käytäntöjä. Lisäksi korostamme lasten näkökulman huomioimista kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin kohdistuvan tiedon tuottamisessa.

1. Haitalliset lapsuudenkokemukset eli ACE: mitä sillä tarkoitetaan?  (Noora Ellonen)
2. Rikosperusteiset sijoitukset lastensuojelussa (Virve-Maria Toivonen)
3. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon vaikuttavuus (Pia Eriksson ja Virve-Maria Toivonen)
4. Vanhempana Suomessa – vanhempien kokemuksia ryhmämuotoisesta psykoedukatiivisesta interventiosta (Pauliina Sibbie)
5. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kokemusten tutkiminen koululaiskyselyillä (Noora Ellonen ja Laura Mielityinen)

Puhujat:

• Noora Ellonen, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto
• Virve-Maria Toivonen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
• Pia Eriksson, erikoistutkija, THL
• Pauliina Sibbie, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja THL
• Laura Mielityinen, tutkija, Tampereen yliopisto

Mitä keinoja meillä on vaikuttaa alaikäisen lapsen vakavaan päihteiden väärinkäyttöön? Palvelujärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan joitakin lapsia koskevien, pahenevien päihdepulmien hoidon tarpeeseen. Uusia toimivia hoitomalleja voidaan löytää vain toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä. Perhekuntoutuskeskus Lauste, Terveysneuvontapiste Milli ja TYKS:n päihdepsykiatria ovat yhdessä kehittäneet palvelua, jossa asiantuntijuutta ja palveluja yhdistämällä tarjotaan psykososiaalista kuntoutusta sekä lääkkeellistä vieroitus- ja korvaushoitoa vakavasti päihteillä oireileville lapsille.

Puhujat:

• Jeppe Snell, psykiatri, Riippuvuuspsykiatria (TYKS), kliininen opettaja (UTU)
• Sanna Järvensivu, vastaava terveydenhoitajahoitaja, Terveysneuvontapiste Milli, Varha
• Jukka Sirtamo, palvelujohtaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste
• Niko Manninen, lähijohtaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste

Puhujien lisäksi paneeliin osallistuvat:

• Solja Niemelä, päihdelääketieteen apulaisprofessori, Turun yliopisto
• Susanna Salin, Kokemuskumppani, Asiakkaasta kumppaniksi hanke, Perhekuntoutuskeskus Lauste

Jokainen lapsi, nuori ja perhe on ainutlaatuinen, ja tavallinen on riittävän hyvä. Tämän syvällinen ymmärtäminen auttaa mahdollistamaan, että kaikilla on lupa loistaa.

Tampere Junior -kehitysohjelmassa on rohkeasti rakennettu laajaa lapsiperheiden hyvinvoinnin tilannekuvaa yhdistämällä eri rekisterilähteitä tekoälyn avulla. Ohjelman luomasta tilannekuvasta selviää lapsiperheiden moninaisuus. Erilaisilla toimenpiteillä tuetaan etenkin haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria

Lapsiperhetietoa ja em. toimenpiteitä esitellään alustusten sekä yhteisen keskustelun kautta.

Puhujat:

• Tanja Jurvanen, projektipäällikkö, Tampere Junior -kehitysohjelma
• Esko-Pekka Järvinen, erikoissuunnittelija, Nuoret SIB Tampere, Tampere Junior -kehitysohjelma
• Johanna Pyymäki, projektisuunnittelija, Tampere Junior -kehitysohjelma
• Lauri Ikola, projektisuunnittelija, Tampere Junior -kehitysohjelma

Syvennymme lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksen ja kokemuspuheenvuoron avulla romanilasten kanssa tehtävään lastensuojelutyöhön ja kulttuuritaustan mukanaan tuomiin ristiriitaisiinkin ilmiöihin. Yleisö voi osallistua joko jakamalla ajatuksiaan virtuaalisen kanavan kautta tai yhdessä keskustellen. Toivomme osallistujiksi erityisesti romanitaustaisten lasten kanssa työskennelleitä lastensuojelun ammattilaisia, jotka ovat valmiita jakamaan kokemuksiaan työn haasteista, oivalluksista ja onnistumisista.

Puhujat:

• Outi Kekkonen, kirjoittaja lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisussa: ”Tulee fiilis, et nää oikeesti hyväksyy mikä mä oon” : Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen
• Daniel Ahlgren, yrittäjä, kokemusasiantuntija, perhehoitaja
• Johannes Jahnukainen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Lastensuojelun painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ehkäisevän työn suuntaan on puhuttu jo pitkään. Silti ehkäisevän työn merkittävyyttä ei aina tunnisteta. Myös sen vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittaminen on koettu haastavaksi.

Tuomme esiin ehkäisevän työn merkitystä sekä kustannusten ja vaikutusten että perheiden kokemusten kautta. Esittelemme kokemuksia erityisesti sellaisista perheistä, joiden jäsenellä on todettu neuropsykiatrinen häiriö. Lisäksi haemme ratkaisuja siihen, millaisia toimia tarvitaan, jotta palvelut ja tuki ovat kustannusvaikuttavia ja inhimillisesti tarkasteltuna kestäviä.

Alaseminaarin järjestävät yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimat Perheet keskiöön! −toiminta ja Lapset SIB sekä ADHD-liitto ja Autismiliitto.

Alustukset:

• Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry
• Kokemusasiantuntija, Autismiliitto ry

Lisäksi paneelikeskustelu, jossa teemaa lähestyvät eri näkökulmista:

• Erja Sandberg, KT, erityispedagogi
• Jenni Airaksinen, yliopistonlehtori, kunta- ja aluejohtaminen, Tampereen yliopisto
• Nina Hoven, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry
• Terhi Vierikko, perhekeskusjohtaja, Sote-palvelut, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Paneelin vetää: Kim Berglund, psykologi, sosiaalineuvos.

Muuttavatko sosiaaliset innovaatiot lastensuojelun? Haemme vastauksia kolmeen kysymykseen. Mitä on sosiaalinen innovaatio lastensuojelussa ja miten se eroaa hyvästä käytännöstä, mallista tai menetelmästä? Entä mitkä innovaatiot valikoituivat parhaiksi, kun asiaa kysyttiin suurelta yleisöltä? Ja kolmanneksi, mikä tekee niistä parhaita? Innostujat ja epäilijät ovat tervetulleita oppimaan uutta innovaatioista ja päivittämään näkemyksiään niiden mahdollisuuksista, ehkä vaaroistakin.

Puhujat:

• Tiina Ristikari, tutkimusprofessori, ITLA
• Petri Paju, hankekoordinaattori, Lastensuojelun Keskusliitto
• Muut puhujat varmistuvat lähempänä

Aluksi tutkijapuheenvuoro johdattelee teemaan maahanmuuttajalapsi lastensuojelun asiakkaana. Sen jälkeen keskustelemme siitä, millaisia kokemuksia lapsiperheiden palveluista ja lastensuojelusta on Ukrainasta Suomeen sotaa paenneilla. Mitkä ovat kriittisiä kipukohtia ja mistä löytyy toivoa, apua ja iloa? Millaista on paeta kotimaasta ja hakea uutta asuinpaikkaa? Kuinka lapsia ja perheitä voisi parhaiten auttaa?

Puhujat:

• Merja Anis, sosiaalityön professori, Turun yliopisto
• Polina Kopylova, projektikoordinaattori, Cultura-säätiö
• Tanja Mustonen, pääkoordinaattori, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry
• Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija, Väestöliitto

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry (VSLJ) kokoaa yhteen 41 alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskentelevää järjestöä, jotka työskentelevät yhdessä Perhetalo Heidekenissä.  Vanha Heidekenin synnytyssairaala on muuttunut lastensuojelujärjestöjen osaamis- ja kehittämiskeskukseksi. VSLJ tekee myös mm. tiedekummi- ja vaikuttajakummiyhteistyötä.
Perhetalon pikatyöpajoissa pohdimme, miten tulevaisuudessa turvataan lasten ja ammattilaisten lupa loistaa. Mitkä ovat parhaat käytännöt ja rakenteet omassa työssäsi, omalla alueellasi? Mitä voisit oppia muilta? Tervetuloa Heidekenille synnyttämään uusia ideoita!

Yhteislähtö klo 12.00 bussikuljetuksella Logomon pääsisäänkäynnin edestä. Paluu klo 14.00 Heidekeniltä kohti Logomoa bussikuljetuksella.