Alaseminaarit

Lapsen tilanteen arviointia tehdään sekä lapsi- ja perhepalveluissa että lastensuojelussa monissa yhteyksissä. Arviointi on keskeinen osa sosiaalityön ydintehtävää. Sen kautta luodaan yhteistä ymmärrystä lapsen ja perheen tilanteesta ja suunnataan heille tarvittavia palveluita. Arviointi voi olla myös kokemuksellisesti merkittävä tapahtuma, joka vaatii ammattilaisilta monipuolista osaamista.

Alaseminaarissa pohditaan arviointia ajankohtaisten tutkimustulosten, lapsen osallisuuden sekä arviointikäytäntöjen kehittämisen näkökulmasta. Sen ovat tuottaneet yhteistyössä valtakunnallinen ETU-tutkimushanke ja kaksi lastensuojelun kehittämishanketta eli LUMO ja Tulevaisuuden lastensuojelu.

• Marika Huupponen, lastensuojelun kehittäjä, LUMO-hanke Etelä-Savo
• Anne-Mari Jaakola, tutkijatohtori, ETU-tutkimusryhmä
• Johannes Jahnukainen, osallisuusasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Katariina Katainen, lastensuojelun kehittämisasiantuntija, LUMO-hanke
• Tanja Koskinen, erikoissuunnittelija, Tulevaisuuden lasten lastensuojelu -hanke
• Tuuli Lamponen, tutkija, ETU-tutkimusryhmä
• Jaana Leppäkorpi, projektipäällikkö, Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke
• Tarja Pösö, professori, Tampereen yliopisto
• Anne Ruusunen, projektisuunnittelija, Tulevaisuuden lasten lastensuojelu -hanke

Miksi nuoret oireilevat väkivallalla ja rikoksilla? Kysymystä puretaan lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden, aiheen parissa toimivien asiantuntijoiden ja yleisön kanssa. Alaseminaarissa puhutaan myös siitä, miten suhtaudumme näin toimivaan nuoreen. Pyrimme myös löytämään ratkaisuja siihen, mitä asioille voi tehdä. Tarkoituksena on kohtauttaa erilaisia näkökulmia nuorten väkivallalla ja rikoksilla oireilun tiimoilta ja luoda näin yhteistä ymmärrystä.

Keskustelua vetämässä:

• Vilma Vähämaa, asiantuntija, Osallisuuden aika

Mukana keskustelemassa:

• Jonna Köpilä, sosiaaliohjaaja, MDFT-avainterapeutti, Ri-O-hanke, Vantaan kaupunki
• Pietro Saari, projektityöntekijä, Ripa-hanke, Aseman lapset
• Poliisin edustaja (nimi vahvistuu myöhemmin)
• Osallisuuden aika ry:n kokemusasiantuntijat, joista osa on väkivallalla oireilevia/oireilleita nuoria

Kiinnostaako kokemusasiantuntijatoiminnan hyödyntäminen työyhteisösi osaamisen tai alueesi lastensuojelupalveluiden kehittämisessä? Tule kuulemaan kehitetyistä hyvistä käytännöistä ja oppimaan muiden onnistumisista! Learning Cafe -tyylisessä alaseminaarissa pääset keskusteleman järjestö- ja kuntatoimijoiden kanssa monipuolisista kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen liittyvistä käytännön vinkeistä ja vaikuttavista toimintamalleista.

Alaseminaarin järjestävät:

• Pelastakaa Lapset ry
• Lastensuojelun Keskusliitto ry

Perhehoidon tulevaisuus ei toteudu annettuna, vaan se pitää visioida ja rakentaa yhdessä.  Alaseminaarissa pääsee keskustelemaan siitä, millaista perhehoitoa vuonna 2023 aloittavilla hyvinvointialueilla tavoitellaan. Siitä saa omaan työhönsä ideoita, inspiraatiota ja rakennusaineita moniäänisestä dialogista sekä interaktiivisesta työskentelystä. Nyt on aika ennakoida, eikä tyytyä vain reagoimaan!

Alaseminaarin vetäjät:

• Tiina Rihti, kehittämispäällikkö, SOS-lapsikyläsäätiö ja Jukka Pyhäjoki, erityisasiantuntija, THL

Perhehoidon nuorten ja lasten ääni ja viestit:

• Perhehoidon palveluntuottajat: Jukka Sirtamo, palvelupäällikkö, Lauste ry ja Marja Keisanen, puheenjohtaja, Ammatillisten perhekotien liitto ry
• Tulevien hyvinvointialueiden edustus virkamies- ja luottamustaso: Maija Santamaa, johtava sosiaalityöntekijä, Turun kaupunki
• Perhehoitaja

Vanhempien eron jälkeinen vaino aiheuttaa muutoksia lasten fyysisessä ja psyykkisessä turvallisuudessa sekä monia muitakin oireita. Tukikeskus Varjon työntekijät kertovat tutkittuun tietoon ja kenttähavaintoihin perustuen eron jälkeisen vainon vaikutuksista lapsiin. Alaseminaarissa esitellään myös riskinarviointia, käytännön turvaamisen keinoja, järjestelmän haasteita ja mahdollisuuksia sekä annetaan ääni vainon keskellä eläville lapsille.

• Tiina Arpiainen, psykoterapeutti, Tukikeskus Varjo
• Salla Kaikkonen, psykologi, Tukikeskus Varjo
• Eveliina Nilosaari, väkivaltatyön asiantuntija, YTM, Tukikeskus Varjo

A) Puheenvuoro käsittelee rasismia sekä sen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Antirasistinen ote tarjoaa lasten parissa työskentelevälle ammattilaiselle työkaluja, joilla käsitellä omaa identiteettiään, etuoikeuksiaan ja ennakkoluulojaan. Otteella voi vähentää tiedostamattoman rasismin vaikutusta ja rakenteellisen rasismin ylläpitoa omissa toimintamalleissaan, puheessaan ja oletuksissaan.

• Marjukka Rauhala, koordinaattori, Ole rohkea ja reilu -toiminta, Yhteiset Lapsemme ry
• Martha Vuori, adoptiotoiminnan suunnittelija, Yhteiset Lapsemme ry
• Hanna-Leena Ylönen, suunnittelija, Ole rohkea ja reilu -toiminta, Yhteiset Lapsemme ry

B) Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidossa on kaksinkertaistunut vuosien 2010 ja 2017 välillä. Samansuuntaista kasvua on näkyvissä myös muualla sosiaalialan kentällä, mikä vaatii ammattilaisilta monikulttuurisosaamista. Alaseminaarissa avataan työskentelyä eri kulttuureista tulevien lasten ja perheiden kanssa. Nämä kohtaamiset muuttavat suhdettamme sekä vieraaseen että omaan kulttuuriimme.

• Timo Pasanen, HDL, psykologi (FT), psykoanalyytikko
• Iris Summanen, HDL, sosiaalipsykologi (VTM), sosiaalityöntekijä (YTM)
• Zabi Yawari, HDL, yhteisöpedagogi (AMK), asioimistulkki

Alaseminaari perustuu havainnolle, että käytämme vanhaa harrastaminen-termiä asioista, joilla ei ole juuri tekemistä nykypäivän harrastamisen kanssa. Harrastamisen kustannukset – erityisesti kilpailullisen urheilun kustannukset – ovat nousseet nopeasti. Leiritykset, kansainvälisyys, hallit, seuratoiminnan oheen kasvanut liiketoiminta yksityistunteineen jne. muokkaavat kaikki harrastamisen olosuhteita. Ajattelemmeko saavamme nykyajan toimintaa eilispäivän hinnoilla? Alaseminaarissa esitellään Hope ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton yhdessä tekemän selvityksen tuloksia ja kuullaan asiaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Etsimme vastauksia ainakin näihin kysymyksiin: 

1. Miten kustannusten nousu on vaikuttanut lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa?
2. Miten niukasti toimeentulevia perheitä olisi parasta tukea?
3. Mitä järjestöt voivat asialle tehdä, ja mitä juuri järjestöjen on sopivinta tehdä?
4. Miten muuttunut vapaa-aika ja harrastaminen ovat vaikuttaneet lasten ja perheiden eriarvoisuuden kokemuksiin?

Samalla pidämme mielessä, että harrastaminen on kaikki tämä huomioon ottaenkin iloinen asia, joka tarjoaa lapsille ja perheille hienoja hetkiä heille mieluisten asioiden parissa.

• Aino Sarkia, väitöskirjatutkija, sosiaalityö, Jyväskylän yliopisto
• Eveliina Hostila, toiminnanjohtaja, HOPE ry
• Petri Paju, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Teemu Vartiamäki, toiminnanjohtaja, Icehearts

Perhevalmentajat koulupoissaoloja ehkäisemässä

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Kotoa kouluun -perhevalmentajat auttavat alakouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään tilanteissa, joissa lapsella on runsaasti koulupoissaoloja tai hän ei käy koulua. Perhevalmentajat jalkautuvat koteihin selvittämään syitä lasten koulupoissaolojen taustalla. He auttavat niiden korjaamisessa ja koulunkäynnin mahdollistamisessa. Vierailulla tutustutaan Kotoa kouluun -toimintamalliin ja sen kehittämistyössä saatuihin tuloksiin ja oppeihin.

• Monica Essén, perhevalmentaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
• Minna Huunonen, perhevalmentaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Monitoimitalo Lähde

Monitoimitalo Lähteessä on mahdollisuus tutustua moderniin oppimisympäristöön, jossa on huomioitu nykyisen opetussuunnitelman pedagogiset linjaukset. Yli 900 oppilaan Lähteen koulu toimii osana monitoimitaloa, jossa koulupolku alkaa jo Lähteen päiväkodista ja jatkuu aina nuorisopalveluiden päivä- ja iltatoimintaan asti. Lahdessa on käytössä yhteinen poissaoloihin puuttumismalli, erityiset vetoluokat koulupudokkaille sekä laadukas ja monipuolinen koulunuorisotyö ja harrasteohjaus. Yhdessä ne mahdollistavat koulun hyvän pitovoiman ja sen, että oppilaat viihtyvät koulussa.

Homebase on toipuville päihderiippuvaisille suunnattu päihteetön kohtaamispaikka, jonka tarkoituksena on tukea toipuvia päihderiippuvaisia pysymään päihteettöminä ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. Se tarjoaa arjenhallintaa tukevaa toimintaa yhteisöllisen vertaistuen avulla.

Saadaanko lapsen ääni paremmin kuuluviin yhteistyöllä sijaishuollon valvonnassa? Tuleeko asiakasturvallisuudesta tasalaatuisempaa, kun sijaishuoltoa valvotaan yhteistyötä vahvistamalla? Miten valvonnassa nähdään yhteistyö tällä hetkellä ja tulevaisuudessa valvontaviranomaisten, lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden ja palveluntuottajien kanssa? Tervetuloa kuulemaan ja tuomaan näkökulmia keskusteluun neljän kunnan (tulevan hyvinvointialueen) toimijan, laillisuusvalvonnan ja yliopiston edustajan kanssa!

• Pia Gripenberg, erikoissosiaalityöntekijä, valvonnan projektiasiantuntija, Helsingin kaupunki
• Hanna Lappi, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto ja valvonnan sosiaalityöntekijä, Vantaan kaupunki
• Mervi Lyytikäinen, sosiaalityöntekijä, Lastensuojelun asiakasohjaus Luotsi, Tampereen kaupunki
• Maija Santamaa, johtava sosiaalityöntekijä, Tukipalvelut-yksikkö, Turun kaupunki

Alaseminaarissa keskustellaan lasten oikeuksista ja osallisuudesta osana lasten hyvinvointia ja kohtaamista. Miten lapset saavat, voivat ja pystyvät vaikuttamaan hyvinvointiinsa? Miten aikuiset vahvistavat lasten mahdollisuuksia osallistua, ja miten lapset saavat tietoa omista oikeuksistaan? Osallisuus ja tieto omista oikeuksista kytkeytyvät vahvasti hyvinvointiin. Niiden avulla lapsi kokee pystyvänsä vaikuttamaan ja toimimaan omassa elämässään. Tämä on tärkeää kaikille lapsille mutta etenkin haavoittuvassa asemassa oleville. Alaseminaarissa pohditaan, miten kansallinen strategia voi tukea lasten osallisuutta ja oikeuksia kaikilla elämän osa-alueilla. Keskustelussa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.

• Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
• Marie Rautava, ohjelmajohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
• Elina Stenvall, erityisasiantuntija, SOS-Lapsikylä
• Riitta Särkelä, pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto

Monet erityislapsiperheet elävät jaksamisensa äärirajoilla. Arkea kuormittaa taistelu lakisääteisistä, vaikeasti saatavilla olevista palveluista. Kuinka perheiden asemaa voisi helpottaa? Miten perheiden osallisuus vahvistuisi?

Alaseminaarissa kuullaan nykytilanteen haasteista, vammaispalvelulain uudistamisesta ja ratkaisuehdotuksista sekä siitä, miten lapset, nuoret ja perheet huomioidaan palveluissa. Tutustumme erityislapsiperheiden osallisuutta tukeviin työkaluihin ja niiden hyödyntämiseen. Keskusteluissa on mukana järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden edustajia. Kuulemme myös perheiden omia kokemuksia.

• Alaseminaarin järjestää Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön! -toiminta yhteistyössä Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry:n ja Oulun seudun Omaishoitajat ry:n kanssa.

Sijoitetun lapsen koulupolun kipupisteet huutavat huomiota.  Miten varmistetaan kouluun kiinnittävä ja lapsen osallisuutta vahvistava traumatietoinen toimintakulttuuri? Miten edistää kuntien systeemistä toimintamallia opetuksen ja tuen järjestämisessä, kun siirrytään hyvinvointialueeseen?

Tule kuulemaan VIP-verkoston sijoitettujen lasten teemaryhmän visioita tavoitteista ja toimenpiteistä! Tarjolla helmiä julkaistavasta oppaasta, videoita, kokemusnäkökulmia ja dialogia.

• Puhujina toimivat teemaryhmän asiantuntijat OKM:stä, STM:stä, Kuntaliitosta, Pesäpuusta ja Valterista sekä kokemusasiantuntijat.

Miksi lastensuojelun asiakasnuoret ja -vanhemmat haluavat kertoa kokemuksistaan? Mikä kokemusasiantuntijuudessa voimaannuttaa? Mikä sen merkitys yksilölle on? Kuinka se on vaikuttanut elämänkulkuun ja -valintoihin? Miksi kokemustieto on merkittävä osa palveluiden kehittämistä? Kuinka se vaikuttaa ammattilaisiin? Entä tuleviin sellaisiin? Tule kuuntelemaan ryhmäkeskusteluja, joissa kokemusasiantuntijuuteen pureudutaan pintaa syvemmälle.

Keskustelemassa:

• Kasper ry:n kehittäjävanhemmat
• Näkyvät ry:n kokemusasiantuntijat
• Osallisuuden aika ry:n kokemusasiantuntijat
• Pesäpuu ry:n kokemusasiantuntijat
• SOS-Lapsikylän SOS-kehittäjänuoret
• Kirsi Hokkila, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
• Johanna Kiili, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
• Aino Kääriäinen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
• Mikael Söderström, Kokemus-Klinikka ry

Alaseminaarin aihe liittyy kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman kahdeksanteen toimenpiteeseen.

Millaista kaltoinkohtelua sijaishuollossa on tapahtunut menneinä vuosina ja vielä nykyäänkin eri puolilla Suomea? Miltä näyttää trauma- ja väkivaltatietoisen sijaishuollon mallintamistyö, ja millaista materiaalia aiheesta on valmisteilla? Tule kuulemaan lisää ja tuo omat ajatuksesi sekä kysymyksesi THL:n ja Pesäpuu ry:n kehittämistyön tueksi!

• Johanna Barkman, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry
• Pia Eriksson, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Tiia Hipp, erityisasiantuntija, Pesäpuu ry
• Marjo Malja, sosiaalineuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö

Alaseminaarissa tarkastellaan erilaisia viestinnän ja vaikuttamisen keinoja, joilla voi vaikuttaa lastensuojelusta käytävään julkiseen keskusteluun, lastensuojelun käytäntöihin ja lastensuojelua ohjaaviin rakenteisiin. Aihetta lähestytään rakenteellisen sosiaalityön, ammattilaisena vaikuttajana toimimisen, vaikuttavan viestinnän ja lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävän vaikuttamistyön kautta. Pohdimme myös sitä, mikä kannustaa ja mikä estää lastensuojelun ammattilaista viestimästä julkisesti työstään.

• Maija Haapala, Tiktok-sossu
• Camilla Jokela, Tiktok-sossu
• Ville Santalahti, projektipäälliikkö, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
• Sonja Soini, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki
• Vappu Taipalus, projektityöntekijä, Osallisuuden aika
• Onni Westlund, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry
• Kaisa Yliruokanen, viestintäjohtaja, Talentia

Painovoima ry on lahtelainen kulttuuri-, hyvinvointi- ja ekososiaalisesti suuntautunut voittoa tavoittelematon yhdistys. Se on kehittänyt alustaa, jossa taide, tiede ja yhteisö luovat yhdessä yhteistä, kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Päivän aikana tutustutaan yhdistyksen toimintaan ja toimitiloihin sekä kuullaan ekososiaalisesta kasvatuksesta ja kulttuurihyvinvoinnista.

• Satu Ranta-Tyrkkö, sosiaalityön yliopistonlehtori, dosentti, Jyväskylän yliopisto
• Taina de Carvalho, kuvataitelija (AMK), taideterapeutti (ekspressiivinen taideterapia) ja kouluttaja

Erilaiset päihteet ja vanhemmuus sopivat huonosti yhteen. Alkoholin liiallinen käyttö, lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet vaikuttavat lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen ja vaarantavat sekä vanhemman että lapsen hyvinvoinnin.

Pidä kiinni® -avopalveluyksikkö Jannika on osa valtakunnallista hoitojärjestelmää. Hoidossa tarjotaan erityistason palvelua odottaville äideille ja alle 3-vuotiaiden vanhemmille, jotka käyttävät tai ovat käyttäneet päihteitä.  Jannika tarjoaa tukea, kun alkoholi, lääkkeet tai huumeet ovat pieni tai suuri haaste perheen raskaus- ja pikkulapsiaikana. Jokainen vanhempi haluaa lapsensa parasta, ja jokaisella on oikeus avun ja tuen saamiseen. Jannikassa toteutetaan yhteisökuntoutusta kolmena päivänä viikossa.  Tervetuloa kuulemaan lisää!